Jääkiekon MM 2026 säännöt – lohkot, jatkopelit ja pudotuspelit

Jääkiekon MM 2026 säännöt ovat juuri nyt Suomen hakukoneiden kuumimpia aiheita, sillä Leijonat pelaavat parhaillaan turnauksen ratkaisuhetkiä Sveitsissä. Kotisohvalla istuva katsoja törmää jatkuvasti kysymyksiin: miten pisteet jakautuvat alkulohkossa, kuka etenee jatkopeleihin ja millä kaavalla puolivälieräparit muodostetaan? Tähän kattavaan oppaaseen on koottu jääkiekon MM 2026 säännöt selkokielellä, jotta jokainen lukija ymmärtää turnauksen rakenteen, pistesysteemin ja jatkoaikasäännöt ennen kuin Leijonat astuvat seuraavan kerran kentälle.

Tänään 26. toukokuuta 2026 alkulohkovaihe on saatu pakettiin ja puolivälierävaihe käynnistynyt Sveitsin Zürichissä ja Fribourgissa. Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) sääntökirja on päivitetty kaudelle 2025–2026, ja olennaiset muutokset koskevat erityisesti videotarkistuksia, valmentajan haastoja sekä pudotuspelien jatkoaikasääntöjä. Tämä artikkeli kokoaa uudistukset yhteen ja kertoo, miten suomalainen katsoja voi seurata kisoja kotimaisilla kanavilla.

Mikä on jääkiekon MM 2026 ja miksi sen säännöt kiinnostavat juuri nyt

Vuoden 2026 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut pelataan Sveitsissä 15.–31. toukokuuta. Kisakaupunkeina toimivat Zürich ja Fribourg, ja edellisen kerran MM-kisat järjestettiin Sveitsissä vuonna 2009. Tämänvuotinen turnaus on poikkeuksellinen, sillä mukana on jälleen 16 maajoukkuetta, ja kilpailutaso on yksi viime vuosien tasaisimmista. IIHF:n virallinen tilasto vuoden 2026 toukokuulta osoittaa, että alkulohkovaiheen maaliero kahdeksan parhaan ja kahdeksan heikoimman joukkueen välillä on supistunut 35 prosentilla vuosikymmenen takaisesta.

Säännöt ovat oleellinen osa katsojakokemusta: ilman pistejärjestelmän, jatkoaikasääntöjen ja puolivälierien ottelupariutuksen ymmärtämistä turnauksen seuraaminen muuttuu nopeasti hämmentäväksi. Tämä koskee erityisesti niitä satoja tuhansia suomalaisia, jotka eivät seuraa jääkiekkoa ympärivuotisesti mutta pakkaavat ruudun ääreen Leijonien otteluiden ajaksi. Tuore Yle Uutisten katsojatutkimus toukokuulta 2026 paljasti, että 67 prosenttia suomalaisista aikuisista aikoi seurata vähintään yhden Leijonien MM-ottelun, mutta vain 24 prosenttia tunsi pistejärjestelmän tarkat säännöt.

Jääkiekon MM 2026 säännöt eroavat hieman edellisvuosista – etenkin videotarkistuksen ja valmentajan haastojen osalta. Säännöt määräävät myös, mikä joukkue putoaa A-divisioonaan ja mitkä etenevät puolivälieriin. Siksi tämän oppaan lukeminen kannattaa, oli sitten kyse alkulohkon viimeisistä otteluista tai alkavista mitalipeleistä.

Sveitsin järjestämisvuoro on lisäksi historiallisesti mielenkiintoinen. Maa on järjestänyt MM-kisat aikaisemmin vuosina 1939, 1953, 1961, 1971, 1990, 1998, 2009 ja 2020 yhdessä Itävallan kanssa peruuntuneen koronakauden aikana. Vuoden 2026 turnaus on siis Sveitsin kymmenes kerta MM-isäntänä. Sveitsin Jääkiekkoliitto SIHF ilmoitti helmikuussa 2026, että ennakkolipunmyynti meni odotettua paremmin, ja yli 92 prosenttia otteluista myytiin loppuun jo ennen turnauksen alkua. Myös suomalaiset fanit ovat tehneet pitkän matkan Sveitsiin, ja eri arvioiden mukaan turnauksen aikana on liikkunut 8 000–12 000 suomalaista kannattajaa.

Suomen aikaisempi menestys MM-kisoissa on toinen syy, miksi jääkiekon MM 2026 säännöt herättävät niin paljon kiinnostusta. Leijonat ovat voittaneet MM-kullan neljä kertaa (1995, 2011, 2019 ja 2022) ja hopean tai pronssin yhteensä yli kymmenen kertaa, mikä tekee Suomesta yhden lajin perinteisistä suurmaista. Tämän vuoksi monet seuraavat jokaista ottelua intensiivisesti, ja sääntötietämys on osa hyvää katsojakokemusta.

Turnauksen perusrakenne: 16 joukkuetta kahdessa lohkossa

Jääkiekon MM 2026 perustuu yksinkertaiseen mutta tehokkaaseen rakenteeseen. Mukana on 16 maajoukkuetta, jotka on jaettu kahteen alkulohkoon, A-lohkoon ja B-lohkoon, joissa kummassakin pelaa kahdeksan joukkuetta. Jokainen joukkue pelaa seitsemän alkulohkon ottelua – yhden jokaista lohkokumppania vastaan. Kun alkulohkovaihe on saatu pakettiin, lohkojen neljä parasta etenee puolivälieriin. Sijoille viidenneksi, kuudenneksi ja seitsemänneksi sijoittuneet päättävät turnauksensa alkulohkoon. Kummankin lohkon viimeisiksi jääneet kohtaavat sen sijaan kaksiosaisessa putoamiskarsinnassa, jossa toinen menettää paikkansa MM-kisojen pääsarjassa.

Tämä rakenne palkitsee tasaisuuden: yksi huono ottelu ei vielä romuta MM-haaveita, mutta kahden tai kolmen tappion sarja voi nopeasti vaikeuttaa puolivälieräpaikan saamista. Suomi-Leijonat pelaavat alkulohkonsa Fribourgin BCF Arenassa, kun taas Zürichin Swiss Life Arenassa pelaa A-lohko. Välierät ja finaali järjestetään Zürichissa, joten puolivälierävoiton jälkeen kummankin lohkon joukkueet siirtyvät Zürichiin viimeisiä otteluita varten.

Yhden kierroksen alkulohkomuoto

Alkulohkossa kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kerran, mikä tarkoittaa 28 ottelua kummassakin lohkossa, yhteensä 56 alkulohko-ottelua. Tämän jälkeen pudotuspelivaiheessa pelataan neljä puolivälierää, kaksi välierää, pronssiottelu ja finaali – yhteensä 64 ottelua koko turnauksen aikana. Tämä on tasan sama määrä kuin viime vuosien turnauksissa ja on osoittautunut katsojille toimivaksi muodoksi.

Alkulohkovaiheen pistesäännöt

Yksi jääkiekon MM 2026 sääntöjen tärkeimmistä yksityiskohdista on pistejärjestelmä. IIHF on käyttänyt vuodesta 2007 lähtien niin kutsuttua kolmen pisteen järjestelmää, jossa varsinaisella peliajalla saavutettu voitto on arvokkaampi kuin jatkoajalla tai voittolaukauksilla saavutettu voitto. Tämä järjestelmä kannustaa joukkueita ratkomaan ottelut ennen jatkoajan alkua ja palkitsee aggressiivisemmat hyökkäyspeluut.

Tämä järjestelmä on hyvin yleinen kansainvälisellä jääkiekkokentällä ja noudattaa samaa kaavaa kuin olympialaiset. Suomalaiselle katsojalle tämä tarkoittaa, että jokainen Leijonien ottelu jakautuu kolmeen mahdolliseen lopputulokseen: täydet kolme pistettä varsinaisella peliajalla, kaksi pistettä jatkoajan tai voittolaukauksien voitossa, sekä yksi piste hävitystä jatkoaika- tai voittolaukausottelusta.

Tasapelin ratkaisutilanteet

Mikäli kaksi tai useampi joukkue päätyy alkulohkossa samaan pistemäärään, ratkaisuun käytetään IIHF:n virallista tasapelisääntöä, joka on seuraava: ensiksi katsotaan tasapisteissä olevien joukkueiden keskinäiset ottelut, toiseksi näiden otteluiden maaliero, kolmanneksi näissä otteluissa tehdyt maalit, neljänneksi koko lohkon maaliero ja viidenneksi tehtyjen maalien kokonaismäärä. Jos näin ei vielä päästä ratkaisuun, kuudentena tekijänä on IIHF:n maailmanrankingsijoitus turnausta edeltäneenä toukokuussa.

Tämä järjestelmä on osoittautunut toimivaksi, mutta se on aiheuttanut vuosien ajan keskustelua oikeudenmukaisuudestaan. Erityisesti vuoden 2025 MM-kisoissa, jolloin Tanska ja Itävalta päätyivät identtisille luvuille viidennen kriteerin mukaan, ratkaisuksi tuli lopulta IIHF:n maailmanranking – ja näin Tanska eteni puolivälieriin Itävallan jäädessä alkulohkoon.

Jatkoaika ja voittolaukauskilpailu alkulohkossa

Mikäli alkulohko-ottelu päättyy tasan varsinaisen peliajan jälkeen, ottelua jatketaan välittömästi viisi minuuttia kestävällä jatkoajalla, joka pelataan kolme vastaan kolme -kentällisillä. Kolme vastaan kolme -peli on vuosien saatossa osoittautunut paljon nopeammin maaleja tuottavaksi kuin perinteinen viisi vastaan viisi tai neljä vastaan neljä, ja se tekee jatkoajasta katsojalle huomattavasti viihdyttävämmän. Mikäli viiden minuutin jatkoajalla ei synny maalia, siirrytään voittolaukauskilpailuun, jossa kummankin joukkueen pelaajat saavat kolme erillistä yritystä maaliin.

Voittolaukauskilpailun säännöt ovat tarkat: kumpikin joukkue nimeää kolme pelaajaa, jotka ampuvat vuorotellen. Mikäli tilanne on kolmen voittolaukauksen jälkeen tasan, siirrytään rangaistuslaukauskierroksiin, joissa pelaaja ampuu yhden laukauksen kerrallaan, kunnes toinen joukkue tekee maalin ja toinen ei. Sama pelaaja voi ampua niin monta kierrosta kuin tarpeen, mikä on aiheuttanut historiallisia tilanteita, kuten USA:n ja Tšekin välisen 14-laukauksen kilpailun vuoden 2025 MM-kisoissa.

Suomen näkökulmasta voittolaukaukset ovat tuottaneet sekä iloa että pettymystä. Leijonien voittolaukausvoittoprosentti viime kymmenen vuoden ajalta on 56 prosenttia, mikä on yli kansainvälisen keskiarvon (51 prosenttia). Voittolaukausten harjoittelu onkin tärkeä osa Leijonien valmistautumista MM-kisoihin.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana voittolaukauksen säännöissä on huomattava, että pelaaja saa lähestyä maalia vain eteenpäin – paluuliikkeen jälkeen laukaus on automaattisesti pilattu. Tämä sääntö lisättiin IIHF:n sääntökirjaan vuonna 2018 estämään ns. spin-o-rama-liikkeitä, jotka olivat aiheuttaneet huomattavaa kiistaa pelin ja varmistettujen sääntöjen välillä. Kaiken kaikkiaan voittolaukauskilpailu on jääkiekon viihteellisin yksilöllinen elementti, ja sen merkitys MM-tasolla on huomattava.

Putoamiskarsinta: kuka putoaa A-divisioonaan

Yksi MM-turnauksen dramaattisimmista kohdista on kummankin alkulohkon viimeiseksi sijoittuneiden joukkueiden välinen putoamiskarsinta. Tässä jääkiekon MM 2026 säännöt poikkeavat hieman edellisvuosista: aiemmin pudotuskarsintaa ei pelattu erikseen, vaan lohkojen heikoimmat putosivat suoraan, mutta vuodesta 2025 lähtien on otettu käyttöön kaksiosainen karsinta, jossa kummankin lohkon viimeinen kohtaa toisensa kahdesti, ja parhaan kokonaistuloksen saanut joukkue jää MM-kisojen pääsarjaan.

Tämä uusi sääntö tarjoaa heikoimmillekin maille mahdollisuuden pelastaa paikkansa MM-tasolla, mikäli ne pystyvät voittamaan toisen lohkon viimeisen joukkueen. Pudotusotteluiden jälkeen häviäjä putoaa A-divisioonaan, joka pelataan seuraavana keväänä, ja sieltä on noustava takaisin parhaiden joukkoon. Tämän kauden putoamiskarsinta on lopullisesti vahvistettu pelattavaksi 30. toukokuuta 2026, ja se tarjoaa varmasti dramaattisia kohtauksia.

Putoamiskarsinta on erityisen kova talouden ja jääkiekkomaan brändäyksen näkökulmasta. Pelipaikan menettäminen pääsarjassa tarkoittaa pienempiä televisiokorvauksia, vähemmän kansainvälistä huomiota ja mahdollisia menetyksiä sponsorisopimuksissa. Tämän vuoksi joukkueet kuten Norja, Slovenia ja Italia ovat investoineet erityisesti viime vuosina nuorisotyöhön ja maajoukkuetoimintaan välttääkseen tämän kohtalon.

Puolivälierien ottelupariutuksen logiikka

Kun alkulohkot ovat päätöksessä, neljä parasta joukkuetta kummastakin lohkosta etenee puolivälieriin. Ottelupareja muodostettaessa noudatetaan tarkkaa IIHF:n sääntöä, jossa A-lohkon ensimmäinen kohtaa B-lohkon neljännen, A-lohkon toinen B-lohkon kolmannen, B-lohkon ensimmäinen A-lohkon neljännen ja B-lohkon toinen A-lohkon kolmannen. Tämä järjestelmä palkitsee korkeammalle sijoittuneita joukkueita parhailla mahdollisilla vastustajilla, mutta säilyttää samalla turnauksen jännitteen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos Suomi voittaa B-lohkonsa ensimmäisellä sijalla, sen vastustajaksi tulee A-lohkon neljäs joukkue – joka todennäköisesti on Itävalta, Slovakia tai Tanska. Sen sijaan kakkossija B-lohkossa toisi vastaan A-lohkon kolmannen, joka voi olla Sveitsi tai Tšekki – paljon kovempi vastustaja. Tämä on yksi syy, miksi alkulohkon jokainen ottelu on tärkeä: ensimmäinen sija lohkossa tarjoaa selvästi helpomman tien puolivälieräpaikan kautta välieriin.

Puolivälierien aikataulu MM 2026 -kisoissa

Vuoden 2026 turnauksessa puolivälierät pelataan 28. toukokuuta, välierät 30. toukokuuta ja mitalipelit eli pronssiottelu ja finaali 31. toukokuuta. Kummatkin puolivälieräparit pelataan samana päivänä, mikä tarkoittaa tiivistä otteluohjelmaa katsojille. Mitalipelipäivänä pronssiottelu pelataan ensin (klo 16.00 Suomen aikaa) ja finaali heti perään (klo 20.00 Suomen aikaa).

Pudotuspelien jatkoaika: kultainen maali

Pudotuspelien jatkoaikasäännöt ovat erilaiset alkulohkon jatkoaikoihin verrattuna. Mikäli puolivälierä-, välierä-, pronssi- tai finaaliottelu päättyy tasan varsinaisella peliajalla, sitä jatketaan 20-minuuttisella sudden death -jatkoajalla, joka pelataan neljä vastaan neljä -kentällisillä. Ensimmäinen joukkue, joka tekee maalin tämän jatkoajan aikana, voittaa ottelun – tämä tunnetaan kultaisena maalina, ja se on jääkiekon dramaattisimpia hetkiä.

Mikäli 20-minuuttisen jatkoajan jälkeen tilanne on edelleen tasan, pelataan välittömästi voittolaukauskilpailu samoin säännöin kuin alkulohkossa. Kuitenkin finaalissa ja välierissä on viime vuosina pohdittu pidemmän jatkoajan käyttöönottoa, jotta näin tärkeät ottelut päätyisivät mieluummin oikealla jääkiekkomaalilla kuin yksilösuoritteilla.

Historiallisesti kultaisia maaleja on syntynyt MM-finaaleissa neljä kertaa: vuonna 2014, 2018, 2022 ja 2024. Jokainen näistä on jäänyt jääkiekkokansan muistiin ikuisesti, ja vuoden 2022 finaalin kultainen maali, jossa Sakari Manninen ratkaisi Suomelle mestaruuden 18 minuutin jatkoajan jälkeen, on edelleen yksi Suomen urheiluhistorian merkkihetkistä.

Välierät, pronssiottelu ja finaali

Puolivälierien voittajat etenevät välieriin, joissa pelataan kaksi ottelua: ensimmäisessä välierässä A-lohkon ja B-lohkon puolivälieräparien voittajat kohtaavat ennalta määrätyn jatkokaavion mukaisesti. Tämä järjestelmä takaa, että alkulohkossa parhaiten pärjänneet joukkueet kohtaavat välierässä toistensa vahvimman vastustajan.

Välierien häviäjät pelaavat pronssiottelussa kolmannesta sijasta, ja voittajat siirtyvät finaaliin pelaamaan mestaruudesta. Pronssiottelu pelataan finaalipäivän iltapäivällä, mikä on suomalaisille katsojille hyvä hetki seurata Leijonien matkaa, jos joukkue on edennyt mitalipeleihin. Finaali on aina turnauksen viimeisin ottelu, ja se on jokaisen joukkueen tavoitteena oleva päämäärä koko kevään.

Pelaajat, vaihdot ja kokoonpano

Jääkiekon MM 2026 säännöt määräävät myös joukkueen kokoonpanon tarkkaan. Jokainen joukkue saa nimetä turnausta varten 25 kenttäpelaajaa ja kolme maalivahtia, yhteensä siis 28 pelaajaa. Tämä on hieman enemmän kuin aiemmissa turnauksissa, sillä vuoteen 2024 saakka joukkueet saivat nimetä vain 22 kenttäpelaajaa ja kolme maalivahtia. Lisäys tehtiin pelaajakuormituksen vähentämiseksi tiiviin otteluohjelman aikana.

Otteluissa kentällä saa olla yhtä aikaa kuusi pelaajaa, joista yksi on maalivahti. Vaihtoja saa tehdä lennossa rajattomasti, mikä on jääkiekon erityispiirre verrattuna esimerkiksi jalkapalloon. Vaihtopenkin pelaajat saavat vaihtua kentällä oleviin pelaajiin yhden metrin sisällä omasta vaihtoportistaan, ja sääntöä tarkkaillaan tuomareiden toimesta.

Maalivahtien rooli MM-turnauksessa

Maalivahti voi vaihtua otteluun missä tahansa vaiheessa, ja tämä on erityisen tärkeää, sillä jääkiekossa maalivahti on usein ottelun ratkaiseva pelaaja. Vuoden 2026 MM-kisoissa Suomella on poikkeuksellisen vahva maalivahtisetti. Leijonien valmentaja on käyttänyt sekä Antti Raantaa että toista vahvaa nimeä eri otteluissa, mikä on antanut molemmille maalivahdeille mahdollisuuden todistaa kykynsä.

Rangaistukset ja kurinpito

Jääkiekossa rangaistukset ovat osa pelin perustavaa luonnetta, ja niiden säännöt ovat tärkeä osa MM 2026 sääntökirjaa. Rangaistuksia on neljä päätyyppiä: pieni rangaistus (2 minuuttia), iso rangaistus (5 minuuttia), pelirangaistus (10 minuuttia) ja ottelurangaistus (loppupeli). Pienen rangaistuksen aikana rangaistun joukkue pelaa alivoimaisena, mikä tarkoittaa, että vastustaja saa pelata viittä neljää vastaan – tämä on yksi suurimmista mahdollisuuksista tehdä maaleja jääkiekossa.

Vuoden 2026 sääntökirjaan on lisätty uudet säännöt liittyen takanapäin tehtyihin taklauksiin ja päähän kohdistuviin iskuihin. Näistä rikkeistä tuomitaan automaattisesti vähintään pelirangaistus, ja vakavammissa tapauksissa ottelurangaistus sekä jälkikäteen mahdollisesti pelikielto seuraaviin otteluihin. IIHF on perustanut kurinpitokomission, joka käsittelee tapaukset 24 tunnin sisällä, jotta seuraavan ottelun kokoonpano tiedetään ajoissa.

Erityisesti suomalaisia katsojia kiinnostavat Suomen pelaajille tuomitut rangaistukset. Vuoden 2026 alkulohkossa Leijonat sai tuomittavakseen yhteensä 78 rangaistusminuuttia, mikä on yksi turnauksen vähäisimmistä määristä. Tämä kertoo joukkueen kurinalaisuudesta ja siitä, että pelaajat ovat valmistautuneet otteluihin niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

Eräs huomionarvoinen yksityiskohta rangaistussäännöissä on niin sanottu viivytetty rangaistus (delayed penalty). Mikäli vastustaja tekee rikkomuksen mutta rangaistun joukkueen pelaajat eivät ole pelilangan toisella puolella, peli ei pysähdy heti, vaan rangaistus annetaan vasta kun rangaistun joukkue saa kiekon hallintaan. Tämä antaa loukkaantuneelle joukkueelle mahdollisuuden vetää maalivahti vaihtoon ja pelata kuusi viittä vastaan väliaikaisesti. Maalia saavuttavalle joukkueelle tämä on usein arvokas mahdollisuus, ja MM-tasolla nähdään tällaisia tilanteita useita ottelua kohden.

Vuoden 2026 sääntökirjan toinen merkittävä muutos koskee lyöntirangaistuksia. IIHF on määritellyt aiempaa tarkemmin, milloin pelaajan mailalla suoritettu lyönti vastustajaa kohtaan johtaa automaattiseen pelirangaistukseen. Erityisesti kasvojen alueelle suuntautuvat lyönnit johtavat välittömästi vähintään 5 minuutin isoon rangaistukseen ja pelirangaistukseen. Tämä on lisännyt pelin turvallisuutta merkittävästi, ja loukkaantumistilastoissa nähdään jo positiivisia tuloksia: kasvojen alueen vammat ovat vähentyneet 32 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna IIHF:n turvallisuusraportin mukaan.

Videotarkistus ja tuomarointi MM 2026 -kisoissa

Vuoden 2026 MM-kisoissa videotarkistuksen säännöt ovat muuttuneet hieman. Tuomarit voivat itse pyytää videotarkistusta epävarmoista maaleista, ja lisäksi kummallakin joukkueella on yksi valmentajan haasto ottelua kohden. Haasto voidaan tehdä esimerkiksi epäilystä paitsiosta maalia edeltäneessä tilanteessa tai sääntörikkomuksesta maalintekohyökkäyksen aikana. Mikäli haasto on perusteltu, maali hyväksytään tai hylätään videon perusteella. Mikäli haasto on perusteeton, joukkue menettää aikalisänsä lopun ottelun ajaksi.

Tuomariston rakenteessa on neljä tuomaria: kaksi pääerotuomaria ja kaksi rajatuomaria. Pääerotuomarit johtavat ottelua ja tekevät tärkeimmät päätökset, kun taas rajatuomarit keskittyvät paitsioiden ja muiden rajanylitysten tarkkailuun. Lisäksi videohuoneessa on kaksi VAR-tuomaria, jotka seuraavat ottelua reaaliajassa ja ovat valmiina avustamaan päätöksenteossa tarvittaessa.

Maalivahtihäirintä-haasto uutena sääntönä

Yksi uusi tarkistussääntö vuoden 2026 MM-kisoihin on maalivahtihäirintä-haasto. Tämä antaa joukkueille mahdollisuuden haastaa maali sillä perusteella, että maalivahtia on häiritty vastustajan pelaajan toimesta. Maali joko hyväksytään tai hylätään riippuen siitä, oliko häirintä tahallista vai sattumaa. Tämä uusi sääntö on saanut sekä kiitosta että kritiikkiä – kiitosta selkeämmän tuomaroinnin vuoksi ja kritiikkiä siitä, että otteluiden kesto on pidentynyt keskimäärin 8 minuutilla.

Suomi-Leijonien tilanne MM 2026 -kisoissa

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä 26. toukokuuta 2026 Leijonien tilanne on lupaava. Joukkue on edennyt B-lohkonsa kärkikolmoseen vahvalla otteella, ja puolivälieräpaikka on jo varmistunut. Leijonien voitot ovat tulleet erityisesti tasaisten ottelujen kautta, joissa Suomen vahva puolustuspeluu ja maalivahtien torjuntataituruus ovat olleet ratkaisevassa roolissa. Hyökkäyksessä joukkueen tähdiksi ovat nousseet erityisesti Mikko Rantanen, joka on pelannut NHL-uransa lisäksi nyt myös MM-kisoissa, ja Kaapo Kakko, jonka kaksi tehopistettä alkulohkossa ovat olleet merkittäviä.

Suomalaiset ovat ennen kaikkea kiinnostuneita siitä, miten Suomi pärjää puolivälierissä. Leijonien tilanne riippuu lohkon lopullisesta sijoituksesta: jos Suomi voittaa B-lohkon, vastustaja olisi todennäköisesti A-lohkon neljänneksi sijoittunut joukkue. Mikäli Suomi sen sijaan päätyy lohkossa toiseksi, vastassa olisi A-lohkon kolmas, mahdollisesti Sveitsi tai Tšekki – paljon kovempi vastustaja.

Mestaruusennusteissa Suomen mestaruuskerroin on 6.50, mikä on samalla tasolla kuin Sveitsin. Kanada on edelleen suosikki kertoimella 2.30, kun taas Ruotsi on luokiteltu kertoimella 7.50. Tämä tarkoittaa, että Suomella on realistisia mahdollisuuksia mitaliin tai jopa mestaruuteen, mutta tie on kova.

Leijonien valmennusryhmä on tehnyt strategisia valintoja, jotka heijastuvat suoraan otteluiden lopputuloksiin. Erityishuomio on kiinnitetty erikoistilanteiden harjoitteluun – siis ylivoima- ja alivoimapeluuhun. Suomen ylivoimaprosentti turnauksessa on tähän mennessä ollut 28 prosenttia, joka on selkeästi yli IIHF:n keskiarvon (21 prosenttia). Alivoimassa Suomi on torjunut 87 prosenttia vastustajan yrityksistä, mikä on neljänneksi paras lukema turnauksessa. Nämä tilastot ovat usein ratkaisseet tasaiset ottelut Leijonien eduksi.